Kohta, aivan kohta...

Kuusi tuntia niin pitäisi lähteä kentälle. Laukut on pakattu ainakin melkein (pelkkiä vaatteita ja sulkaata) :D Ihme kyllä mutta en ole huomannu mitään jännityksen merkkejä, odotan vaan että pääsen pois Suomesta :) Odotan innolla, että tapaan vihdoin perheen! Perheessä on siis isä, äiti, poika joka asuu viereisessä osavaltiossa ja -96 tyttö Nic. Perhe vaikutta ihan mahtavalta ja tuntuu että mua odotetaan siellä. Jos ei niin sitten täytyy koittaa lahjoa tuliaisilla :D No sitä tuskin joutuu tekemään. Aivan uskomatonta muuten, että Nic on harrastanut pianon soittoa eli kotoa löytyy piano (!) ja äiti on soittanut klaraa (tian soitin :) ) eli on samoja harrastuksia mutta myös uusia kuten hiking eli vaellus... En malta odottaa et pääsen kokeilemaan kaikkea uutta!

Seuraavat kuulumiset tuleekin sitten Jenkeistä... :)
Love Tea